Dokumentteja

Henri Cartier-Bresson on aiemmin tuntunut minusta jotenkin valjulta, ystävänpäiväkortilta tai estetisoidulta historialta. Tämä johtunee siitä, että yleensä, kun hänen valokuviaan on ollut näyttelyissä esillä vain kuvia 1930-luvulta, ajalta, jolloin hän profiloitui ennenkaikkea taidekuvaajaksi. SFMOMAn juuri avautunut Cartier-Bresson -näyttely esittelee hänen taidevalokuviensa lisäksi upean kokoelman dokumenttikuvia ympärimaailmaa Cartier-Bressonin pitkältä uralta valokuvajournalismin parissa, joka jatkui 1970-luvulle asti.

Erityisen  kiinnostavia ovat esimerkiksi kuvat sosialistisesta Neuvostotasavallasta ”New World, Moscow” vuodelta 1954, jolloin Cartier-Bresson oli ensimmäinen valokuvaaja, joka sai kuvata maata Stalinin kuoleman jälkeen. Kuvat olivat sinällään uutinen ja levisivät salamannopeasti juuri tästä syystä. Näyttelykierroksen jälkeen jäin pohtimaan erityisesti sitä miten uusi asia loppujenlopuksi on, että meillä on tiedotusvälineet, jotka välittävät kuvia ympäri maailman, joskun valokuvajournalismi samoin kuin dokumenttielokuva ovat molemmat 1900-luvn alussa nopeasti kasvaneita medioita.

Kehittelin tehtäväideaa monikulttuurisuuskasvatuksen ja mediakasvatuksen integroimiseksi, jossa pohditaan omia mielikuvia paikoista, joissa emme ole koskaan käyneet, tai olemme käyneet vaan pikaisesti. Tehtävässä oppilaille annetaan jokin sana, joka kuvaa jotakin kaukaista paikkaa. Sana perusteella pitää tehdä kuva kyseisestä paikasta, mutta käyttämättä lähdemateriaaleja. Syntyneitä kuvia tarkastellaan yhdessä ja tehtävän yhteydessä jokainen piirtää myös miellekartan mahdollisista paikoista, tiedotusvälineistä ja tapahtumista, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet oman mielikuvan syntyyn. Tämän jälkeen jokainen oppilas etsii lisätietoa aiheesta ja pyrkii löytämään asioita, joita hän ei ole kuvannut omaan mielikuvapiirrokseensa tai, jotka mahdollisesti ovat vastakkaisia hänen omalle mielikuvalleen. Tehtävän viimeisessä vaiheessa oma mielikuva ja uusi tieto yhdistetään yhdeksi kuvaksi esimerkiksi kuvankäsittelytehtävänä. Tehtävä tarjoaa hyvät lähtökohdat pohtia kuvallisia stereotypioita sekä median vaikutuksia elämäämme laajemminkin. Valokuvauksen ja dokumenttielokuvan historian opiskelu olisi myös integroitavissa tähän tehtävään.

Nykytaiteen ja monikulttuurisuuden mukavia yhtymäkohtia löytyy myös ja erityisesti Juutalaismuseoiden sivuilta sekä New Yorkista, että San Franciscosta:

Esimerkiksi teinit San Franciscossa pohtivat museon blogissa diasporaa ja muita varsin ”vaikeita” aiheita: http://teenartconnections.blogspot.com/2010_10_01_archive.html

Museo on julkaissut myös kiinnostavaa opetusmateriaalia yläaste- ja lukioikäisille oppilaille nykytaiteesta ja kansanmurhista sekä Holokaustista (pdf): OurStruggleCurriculumResourceGuide

The Jewish Museumilla New Yorkissa on myös yleisesti mukava opas taiteen tarkasteluun: http://www.thejewishmuseum.org/viewingartwithstudents

Mainokset

Tietoja Riikka

taidekasvattaja ja museopedagogi.
Kategoria(t): Monikulttuurisuus, Opetusmateriaalit Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s