Katseen voima

Takana päivä kaupungin imussa ja oppimisen huumassa. Osallistun ensimmäistä päivää nelipäiväiseen VTS, Visual Thinking Strategies -koulutukseen, jossa harjoitellaan paitsi tätä New Yorkissa alkunsa saanutta taiteen tarkastelun kautta tapahtuvaa kriittisen- ja luovan ajattelun metodia käytännössä, niin erityisesti myös sen opettamista toisille (Suomi, täältä tullaan!). Kurssille osallistuu esimerkiksi egyptiläinen nainen, joka opiskelee tällä hetkellä Japanissa ja on päättänyt viedä metodin Lähi-Itään, sekä New Yorkissa tällä hetkellä asuva nainen, joka vie metodin Etelä-Koreaan sekä paljon amerikkalaisia taiteesta ja kriittisestä ajattelusta kiinnostuneita opettajia ja kasvattajia sekä museoista, että koulumaailmasta kuten Museum of Natural History, Los Angeles -museopedagogi ja työtoverini SFMOMAn pedasta.

Eli mikä ihmeen Visual Thinking Strategy eli VTS? VTS käyttää taidetta kriittisen ja luovan visuaalisen ajattelun opettamiseen. Taustalla on konstruktivistinen oppimiskäsitys, jossa tietoa rakennetaan aktiivisesti itse tekemällä, tässä tapauksessa taidekuvasta ryhmässä keskustellen. Keskustelua varten valitaan kuva, joka vastaa ryhmän ikätasoa ja kiinnostuksen kohteita. Philip Yenawine vertasi tätä (oppilaskeskeistä/yleisökeskeistä) lähestymistapaa kuin kirjan valitsemiseen hyvälle ystävälle: taideteoksen sisällön tulisi vastata yleisön mahdollisia kiinnostuksen kohteita.

Keskustelu perustuu kolmeen kysymykseen: 1. What’s going on in this picture?, 2. What do you see that makes you say that? ja 3. What more can we find? Taidekuvan tarkastelu alkaa hiljaisuudesta, katsomisella: ”Let’s take a moment to look at this picture.” Ensimmäinen kysymys: ”What’s going on in this picture?” on avoin kysymys, johon ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Toinen kysymys pyytää kommentin antajaa perustelemaan sanotun asioilla, jotka ovat nähtävissä kuvassa ja lopuksi ryhmää pyydetään etsimään yhdessä lisää: ”What more can we find?”. Keskustelun johtajan, museo-oppaan, opettajan rooli on toimia neutraalina peilinä sanotulle. Kysymyssykliä toistetaan n.15-20 minuutin ajan, mikä tuntuu kumma kyllä lopulta lyhyeltä ajalta pysähtyä taideteoksen äärelle. Kyse on kuitenkin huimasta aikahyppäyksestä, sillä keskimäärin aika, jonka ihmiset käyttävät museossa taidekuvan tarkasteluun on mitattavissa pikemminkin sekunneissa.

VTS-metodin tärkeä osa on aktiivinen kuuntelu, jossa opas palauttaa jokaisen sanotun asiakokonaisuuden takaisin ryhmälle kertomalla omin sanoin, kuinka hän on ymmärtänyt kuulemansa. Lisäksi oppaan tehtävä on rakentaa siltoja eri ihmisten kommenttien välille. Lisäksi opettaja/ohjaaja osoittaa aina sitä osaa, aluetta tai asiaa kuvasta, josta ryhmän jäsen kulloinkin puhuu.

Opettajamme Philip sanaili VTS:n merkityksen seuraavasti, liittäen sen laajemminkin taideopetuksen kenttään: ”Art is the way to teach us how to think in the presence of emotions.” VTS -metodin kautta voi oppia katsomaan ja katsomaan uudelleen, pysähtymättä ensimmäiseen mielikuvaan. Samalla se opettaa kuuntelemisen taitoja, kehittää kielitaitoa ja opettaa arvostamaan erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja. Nykytaiteen museossa SFMOMAa vastapäätä metodi on käytössä aikuisille suunnatussa ArtSavy-ohjelmassa, jolla pyritään tavoittamaan uusia käyttäjäryhmiä.

Toinen kouluttajamme Robyn Muscardini esitti, että mahdollisesti Oakland Museum of Californian näyttelyarkkitehtuuri ja ripustus on saanut vaikutteita VTS:stä. Ehkä tai ehkä ei, mutta itsekin aiemmin jo Oaklandia ylistäneenä olin kiitollinen Robynin kommentista, että hänen mielestään näyttelyn lähestyttävyys oli luotu asettamalla esineet esille aikaan sidotusta esillepanosta poikkeavasti teemoittain (ihmiset, tapahtumat etc.).

Päivän lopuksi keskusteltiin vaatimattomasti kysymyksestä: ”What is art for?” ja saavutettavuuskeskustelua sivuten lainaan tähän loppuun Philipin sarkastista kommenttia: ”We put art into boxes, put it into museums and make people to dress up to see it.”

Advertisements

Tietoja Riikka

taidekasvattaja ja museopedagogi.
Kategoria(t): Museo-opetus, San Francisco, Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Katseen voima

  1. Riitta Vira sanoo:

    Odotan malttamattomasti tilaisuutta päästä kokeilemaan VTS:n tyyppistä tapaa lähestyä taidekuvaa. Siinähän näyttäisi olevan piirteitä Marjo Räsäsen kehittelemästä taidekuvan tarkastelu -metodista. Melkeinpä olettaisin, että VTS:n kehittäjät ovat tutustuneet MR:n ’Building bridges’ -väitöstyöhön. Marjollahan metodiin kuuluu myös kuvista löytyvän kommentointi uusia kuvia tekemällä. Tätä VTS-metodissa ei ilmeisesti ole kokeiltu? Toisaalta hienolta tuntuu VTS:ssä korostuva toisten kuuntelemisen harjoittelu. Sitä kun ei koskaan ole liikaa ja se on toisaalta välttämätöntä, kun opetellaan toisten näkökantojen ymmärtämistä ja ylipäänsä sitä, että asioita voi nähdä monin eri tavoin ja että tämä toisin näkeminen rikastuttaa kaikkein elämää. Minkälaisia kokemuksia mahtaa VTS:stä olla ei-esittävien kuvien tarkastelussa? -Riitta Vira

    • Riikka sanoo:

      Metodi on vanhempi kuin Marjon väitös. Marjon taidekuvan tarkastelu on vapaampi juttu, kun tämä VTS on ”puhtaana” tosi tarkka ja idea on nimenomaan että se on vain keskustelumetodi, jota voi helposti siirtää eri ympäristöihin. Mutta sen sovellukset (jotka ei ole enää VTS:sää, mutta käyttävät sitä) ovat monipuolisia. Kivaa kun olet myös VTS:ssästä innoissaan, kehitellään siitä proggis Suomeen, kun tulen takaisin!

  2. Riikka sanoo:

    Hei vielä (Riitta) ja muutkin,
    Vastauksena tuohon kysymykseen abstraktista taiteesta. VTS eroaa taidekuvan vapaasta assosioinnista ja siksi vaikkapa suomalaisesta Sadutus-metodista siinä, että sen avulla pyritään rakentamaan ”asiantuntijapuhetta”(kuraattorit, taiteilijat) mukailevaa tarinaa kuvasta. Tämä tietynlaisen ”oikean” tiedon etsiminen voi kuulostaa hassulta, mutta sillä on mielestäni paikkansa hyvänä puolena mm. metodin ”tieteellinen” perusteltavuus taidemaailman ulkopuolelta tuleville ihmisille, jotka eivät ole sisällä ”taidepuheessa”. Ja tällöin on tietysti kyse saavutettavuudesta laajemminkin.

    Abstraktit kuvat toimivat VTS:ssä, mutta vain kokeneelle yleisölle, jolla on vahva tietopohja ja jo olemassa oleva kiinnostus siihen. VTS:ssä puhutaan esteettisen kehityksen tasoista (kyllä tämäkin yhtymäkohta Marjo Räsäsen Sillanrakentaja-väitöskirjaan). Suurin osa esimerkiksi museokävijöistä on tasolla 1 tai 2, joissa keskeistä on ”pelkkä” tarinallinen suhtauminen kuvaan, mistä syystä esittävät kuvat toimivat parhaiten.

    Abstraktit kuvat johtavat harhaan ”asiantuntijatiedosta. Meille annettiin esimerkkinä Robert Rauschenbergin teos ”White” (valkoinen triptyykki), jossa tason 1 ja 2 katsojat (suurin osa ihmisistä) alkaa kertomaan satuja mielikuvituksestaan, jolloin nähty abstrakti teos toimii vain mielikuvituksen lähtökohtana, mutta syntyneellä sadulla on sitten enää vähän, jos mitään tekemistä alkuperäisen teoksen kanssa. Tämä on hauskaa ja toimii, mutta silloin kyse on sadutuksesta eikä VTS:stä.

    VTS on siitää hauska metodi, että kunhan kuvavalinnat ovat toimivia kohderyhmää ajatellen, niin noviisiyleisökin pystyy oppaan/opettajan johdolla tuottamaan tietoa, joka tutkimusten mukaan siis vastaa hyvin pitkälti asiantuntijapuhetta, joka perustuu ”visuaaliseen todistusaineistoon” ja siihen, että ”yhdessä, ryhmässä tietoa tuottaen ja jakaen olemme fiksuja”.

    VTS vaikuttaa pitkälti tuotteistetulta jutulta ja vertautuu ”pakettina” juuri Sadutukseen, Vauvojen värikylpyyn tai ”Maailman ihanin tyttö” -konseptiin. Odotan, että minulla olisi pian aikaa lukea myös Dipti Desain kirja: History as Art, Art as History, joka sivuaa näitä samoja (VTS, Sillanrakentajat, oma kiinnostukseni monikulttuuriseen taidekasvatukseen, taidehistoriaan, nykytaiteeseen ja oppiaineiden välisyyteen) teemoja. Nämä asiat ovat nyt ilmassa 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s