Sekamelskamuseo

Exploratorium, Easter 2011

Juhlimme pääsiäistä vierailulla Exploratoriumiin, joka on ”the museum of science, art and human perception”. Odotukset olivat varsin korkealla, sillä olin kuullut museosta pelkkää hyvää ja sen museopedan piti olla maailmankuulua. Mutta voi hui kauhistus, paikka oli varsinainen sekamelska- ”do it yourself” -painajainen. Vantaan Heureka voitti kyllä nyt tämän erän!

Museon hallimaisuuden aikaansaama akustiikka ei ollut parhaimmillaan pääsiäisen liikkeelle saamien massojen syleilyssä. Ja homma luisui muutenkin varsin paljon huvipuiston puolelle, missä erilaisia interaktiivisia aktiviteettejä ilman sen kummempaa valikointia nautitaan kuin irtokarkkeja pahoinvointiin saakka. Itseisarvoksi muuttunut interaktiivisuus ei vedonnut minuun, vaikka lapsiperheillä aika kyllä kului varsin rattoisasti, eikä tekeminen varmasti loppunut kesken.

En suostu kutsumaan Exploratoriumia pedagogiseksi ihmeeksi, sillä kontekstin voi kadottaa niin monella tapaa myös liialla sohimisella sinne tänne, jossa minkä tahansa asian missä vaan järjestyksessä itse kokeileminen nähdään arvokkaana: kokeile multaa, koske hiekkaa, katso porkkanoiden kasvamista, kuuntele miten korkeita ääniä kuulet, tee äänitehosteita, katso bakteerien kasvua, kuuntele äänimaisemia, tutki liikettä valokuvaten, tarkastele auton toimintaa, ihastele Vortexia….Taidemuseo ja tämä toimintamuseo ovat ehkä ne ääripäät, mutta toivoa sopii, että instituutiot oppisivat toisiltaan (hiljainen huone, jossa mihinkään ei saa koskea Vs. kakofoninen visuaalisauditiivinen sekamelska). Exploratoriumissa jäivät kahvitkin ostamatta. Olihan ”kahvila” lähinnä helposti liikuteltavista muovipenkeistä koostuva aidattu alue keskellä museohallia, josta olisi voinut ostaa kupin vanhaa kahvia termospullosta.

Mutta toisaalta kunhan jyvistä erottaa akanat, niin kontekstisekamelskasta löytyi hyviäkin juttuja. Tosin kaikkia niitä kokeillakseen ei välttämättä edes tarvitse mennä museoon. Esimerkiksi museossa esillä ollut ”Söpöys”-peli löytyy myös museon kotisivuilta monien muiden interaktiivisten pelien ja leikkien joukosta — ainakin omat viimevuotiset alakouluikäiset oppilaat Vantaan kuviskoulusta olisivat varmaankin tykänneet pelistä!

Myös valokuvakone, jolla sai tehdä oman tilallisajallisen taideteoksen oli hauska:

Exploratorium, Interactive tool

Olisin myös tahtonut kokeilla omia ennakkoluuloja testaavaa korttipeliä, joka oli luotu Harvardin Implicit Association Testin -pohjalta. Ennakkoluuloja haastoi myös Duchampin hengessä luotu vessanpönttöjuoma-automaatti:

Advertisements

Tietoja Riikka

taidekasvattaja ja museopedagogi.
Kategoria(t): California, Museo-opetus, Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s