Tosi uni

Viime viikon matkustin Montanassa vaihtarivuoden 1998-1999 maisemissa. 12 vuotta tuntui lyhyeltä ajalta. Montana on kaunis osavaltio. Yellowstonen luonto on ihmeellinen ja kaunein vuorimaisema ikinä löytyy vanhan viuluopettajani talon ympäriltä Robertsin kylästä. Iltakävely jylhässä maisemassa, yksin, kaksin, kolmin oli kuin kotiinpaluu San Franciscon ihmispaljouteen verrattuna. Haisunäätä pakeni pusikkoon, kun törmäsimme sen reitille etsiessämme ystäviemme hevosia iltalaitumelta. Luonto oli kaunis, mutta arvaamaton. Kummalliset tavanoimasta rankemmat kevätsateet aiheuttivat tulvia, jotka täyttivät kellarit ja sulkivat tiet vaihtarikaupunkini Hardinin liepeillä.

Montanassa näkyi myös sota toisin kuin Californiassa ”Support our troops” -kylttien ja tarrojen myötä. Huoltoaseman bensapumpun vieressä seisoi biisoni ja Yellowstonen kansallispuistoretkellämme molemmat liikenneruuhkat johtuivat turistien kiikariin osuneista harmaakarhuista. Mikään ei ollut muuttunut ja kaikki oli muuttunut.

Kymmenen vuotta olen nähnyt unta paluusta Montanaan. Ihmeellisintä ehkä oli sen tavanomaisuus – että oli hyvä mennä tarkistamaan, että oma menneisyys on totta.

Mainokset

Tietoja Riikka

taidekasvattaja ja museopedagogi.
Kategoria(t): Maailma Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s