Opastuksen anatomiaa

Aivan alkuun täytyy lisätä viimeviikkoiseen kirjoitukseeni, että nykytaiteen sydämeen kannattaa ehdottomasti mennä lähiaikoina kuuntelemaan ja kuvittelemaan kanadalaisen taiteilijapari Janet Cardiffin ja George Bures Millerin korppiparvea. Teoksen sisään voi astua ja kuvitella oman elokuvan tai tarinamaailman. Teos puhuu puolestaan ja osallistaa lempeästi ilman että tarvitsee tai tuntee tarvetta kertoa itsestään mitään.

Ja sekin, ettei aina tarvitse osallistumalla osallistua ja on silti osa jotain on tärkeää taiteessa ja muutenkin. Kuten Kiasman museolehtori Minna Raitmaa edellistä tekstiäni kommentoi on olemassa ihmisiä, jotka toivovat museossa myös opastukselta, että saa halutessaan kuunnella ihan hiljaa ja poimia vain ne tiedonjyväset tai elämykset näyttelystä mitä haluaa. Ja myönnän, että siksi on väärin pelkästään kritisoida ns.perinteistä yleisöopastuksen kaavaa, joka useimmiten tarkoittaa museosta riippumatta estradia, jolta opas asiantuntevasti puhuu yleisölle, jonka tarvitsee vain kuunnella.

Taidemusoalan Teemapäivillä 2012 esitettiin ajatus museosta käyttöliittymänä, josta kukin kävijä muokkaa mieleisensä. Voisiko opastuksesta ajatella samoin? Voisiko samalla opastuksella halutessaan osallistua tai olla vain kuuntelijan roolissa? Voisiko sama opastus olla aina hiukan erilainen riippuen siitä keitä sille sinä päivänä osallistuu?

1970-luvulla New Yorkin MOMAssa Abigail Housen alkoi tutkia näyttelykävijöitä ja heidän tapaansa suhtautua museossa esillä olevaan taiteeseen. Hän kehitti yhä edelleen jatkuvien kävijätutkimusten pohjalta teorian esteettisen kehityksen tasoista. Tutkimuksen tarkoitus oli yrittää ymmärtää esimerkiksi sitä miksi tietopainotteiselle opastukselle osallistuneille ihmisille ei käytännössä jäänyt siitä kävijätutkimusten perusteella mieleen yhtään mitään.

Housenin tutkimusten pohjalta syntyi VTS, Visual Thinking Strategies -taiteentarkastelumetodi, jonka lähtökohtana on konstruktiivinen oppimiskäsitys. VTS-metodi nostaa taide-elämyksen keskiöön katsojasta nousevat havainnot ja tunteet. Metodin perustana on Housenin teoreettinen viitekehys esteettisen kehityksen tasoista, jotka vastaavat ainakin osin kysymykseen ns. perinteisen opastuksen haasteista.

Housenin mukaan suurin osa amerikkalaisten museoiden kävijöistä on esteettisen kehityksen tasolla nro.1, mikä käytännössä tarkoittaa tarinallista suhtautumista taiteeseen. Tarinallisesti suuntautunut katsoja tarttuu taiteessa ja havainnoissaan asioihin, jotka ovat hänelle tuttuja omasta elämästä ja arvostaa taidetta esimerkiksi sen mukaan, mitä aiheita se esittää.

Tasolla nro2. katsoja alkaa kiinnittää huomiota myös siihen miten teos on tehty ja usein taiteen arvottaminen perustuu taiteilijan tekniseen taitoon ja kykyyn saada aiheena oleva kohde esitettyä mahdollisimman realistisesti. Jos teoksen aihe ei kuulu yleisesti hyväksyttyihin sosiaalisiin standardeihin se yleensä arvioidaan huonoksi.

Tasolla nro.3 Katsojat alkavat suhtautua taiteeseen ikään kuin taidehistorioitsijan tavoin analyyttisesti ja kriittisesti. He haluavat tietää mahdollisimman paljon taideteoksen taustoista, aikakaudesta, tyylisuunnasta, työtavoista. Tämä tieto toimii tulkinnan apuna ja auttaa katsojaa luokittelemaan teoksen ja tätä kautta ikäänkuin löytämään sen merkityksen. On tärkeää muistaa, että näille katsojille museoon tullaan ennen kaikkea etsimään tietoa, jolloin se luultavasti myös tarttuu matkaan seinätekstien tai vaikkapa ns. perinteisen opastuksen muodossa. Toisaalta ainakin Amerikassa nämä kävijät edustavat vain pientä osaa näyttelykävijöistä, sitä ryhmää, joka itseasiassa tietää jo valmiiksi aika paljon.

Tasolla numero 4. taiteeseen suhtaudutaan kuin hyvään ystävään. Taideteoksen kanssa vietetään aikaa, siihen syvennytään. Kriittinen lähestymistapa palvelee tunteita ja intuitiota. Kaikki tieto taiteesta on saatavilla tässä ja nyt, oman havainnon kautta.

VTS:n lähtökohta on päinvastainen kuin perinteisellä opastuksella: teoksesta ei anneta yleisölle mitään tietoa, vaan sitä lähestytään seuraavan avoimen kysymyksenasettelun kautta:

1.) What’s going on in this picture?
2.) What do you see that makes you say that?
3.) What more can we find?

Kokemus voi parhaimmillaan olla hyvinkin intensiivinen, sillä yhden teoksen äärellä viivytään 15 minuuttia. Osallistuessani VTS-tuokioihin viime talvena San Franciscon modernin taiteen museo SFMOMAssa ja kadun toisella puolella nykytaidekeskus YBCAssa koin, että oli helpottavaa kun keskustelun kuluessa ei tarvitse yrittää opetella tai muistaa mitään ja samaan aikaan tai ehkä juuri siksi voi päästä helpommin kosketuksiin taideteoksen herättämien tunteiden kanssa. Tätä tunne-elämystä, ajatusten jakamista olen alkanut nyt sittemmin toivoa kaikilta opastuksilta muodossa tai toisessa. VTS on vain yksi tapa olla rohkea, sillä siltä toiselta näyttelyvieraalta ei yksin tohdi mennä kysymään mitä hän näkee tai kokee. Eikä koko opastuksen tarvitse olla VTS:ssää, se voi olla pieni pysähdys matkan varrella, se yksi mahdollinen pysäkki, jossa saa sanoa mitä ajattelee ja miksi ja sitä kautta etsiä tietä taidekokemukseen.

Jos VTS kiinnostaa, niin kannattaa liittyä Visual Thinking Strategies Europe Facebook -ryhmään! Tämän vuoden syykuussa 2012 Amsterdamissa ollaan järjestämässä Euroopan ensimmäistä VTS-praktikumia. Sinne olisi ihanaa saada mukaan suomalaisia taidekasvatuksen ja museoalan ammattilaisia! Luovaa ja kriittistä ajattelua kehittävä VTS-metodi on Yhdysvalloissa museoiden lisäksi iso juttu kouluissa taidekuvan käyttöön luokkahuoneissa yli oppiainerajojen.

Advertisements

Tietoja Riikka

taidekasvattaja ja museopedagogi.
Kategoria(t): Museo-opetus, SFMOMA, Taidekasvatus, Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s